Mistä syntyy Riihiksen henki? - arvokeskustelun kevät

Aivan näinä päivinä käynnistyy Riihenmäessä arvokeskustelun kevät. Tämän kevään aikana kyselemme oppilailta, huoltajilta ja henkilökunnalta, mikä meillä on tärkeää, luovuttamatonta. Mihin sanoihin voimme kiteyttää Riihenmäen koulun arvot. Tämä arvokeskustelu on osa valmistautumista uuteen opetussuunnitelmaan, joka on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2016.

Tämän blogin kautta pääset seuraamaan Riihiksen arvokeskustelun etenemistä ja tuloksia, joita myös voit täällä kommentoida.
Jos sinua kiinnostaa tutustua valtakunnallisen opetussuunnitelmatyöhön, voit tutustua opetushallituksen sivuihin aiheesta: http://www.oph.fi/ops2016

 

Täältä löytyy Luonnos opetussuunnitelman perusteiksi. Noissa perusteissa on avattu perusopetuksen arvopohjaa ja koulun toimintakulttuuria ja sitä, mihin suuntaan koulu kulkee tulevaisuudessa.

Ja nyt siis kuvausta Riihenmäen koulun  kevään arvokeskustelun suunnitelmasta:

Kysely huoltajille ja arvoilta helmikuussa

Työskentely lähtee liikkeelle kyselyllä huoltajille ja sen jälkeen vanhempainyhdistyksen kanssa yhteisellä vanhempainillalla 12. helmikuuta klo 18.00. Laita tämä siis kalenteriin.

Kyselyn tein Googlen lomakkeelle, jonka avulla saamme kyselyn tulokset helposti taulukkomuotoon ja kaikki vastaukset yhteen dokumenttiin. Muodostamme tuloksista Wordle-sanapilven. Sanapilvessä kaikki mainitut sanat tulevat näkyviin ja eniten mainintoja saaneet sanat näkyvät suurimmalla fontilla. Näin saamme siis pikatutkimustuloksen.

Kyselyn pohjalta käymme keskustelua vanhempainillassa.

Rehtorin tunti arvoista jokaiselle luokalle teemaviikolla

Oppilaiden kanssa käymme keskustelua arvoista samalla viikolla. Tuolloin meillä on teemaviikko, jonka teemana on terveys. Arvot, elämän ja koulun tärkeät asiat sopivat mitä parhaiten tuollaiseen teemaan.

Teemaviikon aikana jokainen luokka pääsee rehtorin tunnille, jonka aiheena on Riihiksen arvot. Tuon tunnin aikana keräämme oppilailta samalla tavalla noita tärkeitä asioita, arvoja, joista haluamme pitää kiinni. Ja näistä sanoista ja asioista muodostamme jälleen sanapilven.

Henkilökunnan veso-iltapäivä helmikuun lopulla

Tähän mennessä meillä pitäisi olla siis sanapilvet sekä huoltajien että oppilaiden tärkeinä pitämistä arvoista. Ja viimeiseksi ääneen pääsevät opettajat. Heidän kanssaan vietämme vesoiltapäivän, jossa alussa muodostetaan opettajien arvopilvi. Loppuiltapäivä on sitten varattu keskustelulle, jonka aikana tutkimme kaikkien kolmen ryhmän sanapilviä ja toivottavasti pääsemme yhteiseen näkemykseen. Tähän keskusteluun ajattelin kutsua mukaan myös oppilaiden ja huoltajien edustajat. Toivottavasti iltapäivän aikana eteemme hahmottuu ainakin joitain kaikille yhteisiä arvoja ja voimme käydä keskustelua eroista, jos niitä löytyy. Ja tavoitteena kiteyttää iltapäivän aikana arvot muutamaan sanaan.

Arvot kommentoitavaksi kaikille - miten arvot näkyvät Riihiksen toiminnassa?

Veson jälkeen, jos vielä tarvitaan, johtoryhmä työstää arvot yhtenäiseen muotoon ja sen jälkeen on vielä mahdollisuus kommentoida tuota ehdotusta. Silloin on tarkoitus kysyä, miten nämä arvot näkyvät koulumme toiminnassa ihan joka päivä. Ja kevätjuhlaan mennessä meillä toivottavasti on kasassa Riihenmäen arvot ja vähän myös kuvausta siitä, miten arvot näkyvät toimintakulttuurissamme.

Arvokeskustelu on prosessi, joka ei välttämättä ole helppo. Toisaalta ajattelen, että arvojen pitäisi olla aika pysyviä ja muuttumattomia. Toisaalta taas on paljon hyviä asioita, joita voisi nostaa listalle. Jos arvoja on liikaa, niitä ei enää pysty muistamaan, ja niiden merkitys jää arjessa ohueksi . Siksi on tärkeää, että arvot nostetaan silloin tällöin keskusteltavaksi, jotta ne eivät jää johonkin taustalle, vaan niitä pohditaan koulun toiminnan tasolla.

Tähän kaikkeen haluan sinua tänä keväänä haastaa mukaan!

 

Pekka Laukkarinen aistii koulujen tunnelmia kiertueellaan

Riihenmäen koulussa aamunavaus pidetään joka päivä, ja se lähetetään television kautta luokkiin. Perjantaisin on aina rehtorin vuoro Pitää aamunavaus. Perjantaina jaetaan palkinto viikon teosta.

Mutta tänä perjantaina ruutuihin pärähtikin ihan jotain muuta! Laukkarisen Pekka, Junioriltakin tuttu, kävi kertomassa olevansa jo hereillä ja ihan hirveän mukava heppukin sanoi olevansa ja kohta esiintyvänsä tuossa koulun aulassa.

 

Mäntsälän seurakunta tarjosi mäntsäläläisille kouluille tällä viikolla hienon kattauksen: Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen konsertoivat koko kunnan koululaisille pitkin viikkoa.

 

Kun minä rehtorina aamulla menin pakkasen takia ottamaan oppilaita vastaan vähän normaalia aikasemmin, jouduinkin oven väliin kapulaksi, jotta roudarit saivat kaikki kaappinsa sisälle. Aamiaisleipäkin oli vielä kesken ja sitä siinä oven raossa mutustin.

 

Ovella oppilaat tunnistivat Pekan ja kävivät kysymässäkin, että vetääks se tän ja tän biisin. Ja muutamakin päästi suustaan: "Siis onks toi se tyyppi Juniorilta?"

 

Konsertin alussa Pekka pyysi ottamaan hyvän asennon penkissä, jotta pystyy nukkumaan. Mutta sen verran juttu lensi lavalla ja musa tarttui, että kuulin useamman kerran yläkoululaistenkin ääneen nauravan. Ja vaikka Pekka epäili kasiluokkalaisten kiusaantuneina kuuntelevan heidän juttujaan, ainakin rehtorin näkökulmasta näytti siltä, että useamman kasvoilla oli pitkin konserttia hyväntuulinen hymy.

 

Alakoulujen konserteissa näiden meidän yläkoululaisten pikkusiskoveljet olivat hyvällä meiningillä laulaneet tuttuja lastenlauluja, mutta niitä ei tänään uhkailuista huolimatta kuultu. Biiseistä osa oli kuitenkin tuttuja ja vieraammatkin upposivat yleisöön. Ja osa oppilaista jopa avasi suunsa ja lauloi.

 

Konsertin jälkeen ruokailussa muutaamilta oppilailta kyselin fiiliksiä: "No ei aamulla jaksa tollasta! Siis noin pirteetä!"

Kaverit vieressä kyllä heti sanoivat: "No eiku, toi oli just hyvä, kun laulu oli menevää ja meno muutenkin pirteää. Ja biisit oli hyviä ja sanat myös!"

Pojat toisessa pöydässä totesivat: "Ihan jees, ainakin kivempi, kun tunnillaolo!"

Siinä ehkä paras palaute

Konsertin jälkeen Pekka mietti, että olisi kiinnostavaa tehdä juttua siitä, millaisen vaikutelman ulkopuolinen saa, kun astuu vieraana sisään koulurakennukseen. Minkälaisen vastaanoton saa? Tervehtivätkö oppilaat, entä minkälainen on fiilis opettajainhuoneessa? Me riihenmäkeläiset ei voida omasta koulustamme sanoa, millaisen vaikutelman meistä saa. Tänään rehtori seisoi oven raossa leipä suussa ja oppilaat valuivat siinä soittimien ja äänentoistokaappien lomassa sisälle lämpimään uteiliaina kysellen, että mitä meillä on tänään tulossa. Toivon, että vastaanotto myös koulun hengen puolesta oli ja on lämmin jokaiselle vieraalle, joka kouluumme astuu.

 

Hienoa, että seurakunta tarjoaa kouluille tällaista ohjelmaa. Joten kiitos Mäntsälän seurakunta, Pekka ja Matti mukavasta perjantain aloituksesta!

Hyppy suuriin saappaisiin!

Siis tuleeks susta sit rehtori?
Hei, mulla on sulle sit pari vinkkiä, kun susta tulee rehtori!
Hei, kun susta tulee rehtori, niin tuleeks ulkovälkkä takas?
Saaks sit, kun susta tulee reksi, niin taas energiajuomia juoda?

Kun viime syksyllä selvisi, että aloitan rehtorina helmikuun alussa, olen saanut viikoittain kysymyksiä ja kommentteja siitä, millainen rehtori minun pitäisi olla tai millainen ei ainakaan, mitä asioita pitäisi sallia, ja millaiseksi ei ainakaan saisi muuttua.

Eräät olivat viimeisellä oppitunnilla sitä mieltä, että alkavat tekemään pahaa, jotta pääsevät rehtorin kansliaan.

Tänään aamulla, kun olin ensimmäistä kertaa oppilaita ovella vastassa ja toivottamassa hyvää huomenta, siis ihan oikeasti rehtorina, useampi kysyi: "miltä nyt tuntuu olla rehtorina?".

Hassulta tuntui tulla aamulla kouluun, kulkea opettajainhuoneessa oman tyhjän (työpöytäni ei todellakaan ole ollut tyhjä, vaan täynnä paperipinoja, sokeripusseja, yrittäjyysluokkalaisten tuotteita, pahvilaatikoita eri projekteihin liittyen jne.) työpöydän ohi, avata ovi kanslian puolelle ja siellä ovi rehtorin huoneeseen. Hassua, mutta jotenkin tuntui, että tuo matka oli kauhean pitkä. Ja istahtaessani rehtorin pöydän taakse, tuli olo, että haluaisin tehdä ikkunan tuohon seinään, josta näkyisi opettajainhuone.

Toivon, että "ikkuna" ja ovi täältä reksin huoneesta opettajainhuoneeseen päin ja toisaalta rehtorin huoneeseen päin on auki niin kuin se on tähän astikin ollut. Niin, että yhdessä teidän opettajien, oppilaiden ja huoltajien kanssa saamme edelleen olla tekemässä Riihenmäen koulusta juuri sitä innostavaa, kannustavaa, positiivisen hengen yhteisöä, jollaisena sen itse olen näinä 8 vuotena täällä ollessa kokenut. Pahaa ei ainakaan tarvitse tehdä, jotta pääsisi rehtorin kansliaan.

Tämän blogin aloittaminen on minulle yksi tapa avata ovia. Aika näyttää, millaiseksi forumiksi tämä blogi muodostuu. Toivoisin, että tätä kautta voisin jakaa jotain siitä hyvästä työstä, jota meidän koulun opettajat ja oppilaat läpi vuoden tekevät ihan tavallisina koulupäivinä ihan tavallisilla oppitunneilla. Ja tietysti myös niinä erityisinä päivinä, kuten teemaviikolla, liikuntapäivinä, Taisto-teemaviikolla. Ja vielä jos kirjoitus herättää ajatuksia ja keskustelua, sen parempi.

Tämän blogin nimenä on nyt Riihenmäen reksi. En ole tuohon nimeen tyytyväinen, mutta vielä en ole kelpuuttanut muitakaan keksimiäni ehdotuksia.  Nimi oli työnimi, kun blogia aloin perustaa. Toivoisin, että se kertoisi jotain Riihenmäen koulun hengestä ja ilmapiiristä. Jos sinulla on parempi ehdotus nimeksi, niin laita ehdotuksesi kommentteihin.